torstai 4. elokuuta 2016

Banaani-kinuskikuppikakut

En oikein välitä banaanista pelkiltään, mutta eräänä päivänä mieleni teki banaanikakkua. Jalostin idean kuppikakuiksi makealla kinuskikuorrutteella. Halusin vaahdotettavan kuorrutteen, joka maistuu tarkalleen perinteiseltä kattilassa keitetyltä kinuskilta. Ratkaisua hakiessani törmäsin Kinuskikissan versioon kuorrutteesta, ja se olikin juuri sitä mitä hain! Ihanan makeaa. 

Banaani-kinuskikuppikakut (10kpl)


2 banaania
3,5dl vehnäjauhoja
1dl sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
0,5tl kanelia
0,5tl kardemummaa
100g voita tai margariinia

Kuorrute:
2dl kuohukermaa
2dl fariinisokeria

Valmista kuorrute edellisenä päivänä. Mittaa ainekset kattilaan ja sekoita, kunnes seos kiehahtaa. Älä jatka keittämistä, vaan ota kattila heti liedeltä. Seoksen tulee olla todella kylmää, jotta se vaahtoutuu, joten jäähdytä kattila kylmässä vesihauteessa ja siirrä jääkaappiin yöksi. 

Sulata rasva. Muussaa banaanit leivontakulhossa. Lisää kaikki kuivat aineet ja kääntele sekaisin. Lisää viimeisenä sulatettu rasva ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Jaa taikina muffinipellille laitettuihin muffinivuokiin ja paista 200 asteessa 10-15min.

Vaahdota jääkylmä kinuskikastike ja pursota muffinien pinnalle. 


Vinkit 
♠ Kuorrute on todella makeaa ja annoksesta tulee reilut pursotukset, joten suosittelen puolittamaan määrän jos arvelet että vähempikin riittää. 
♠ Banaaneista tulee niin paljon kosteutta ja mehevyyttä, ettei kananmunaa tarvita ollenkaan. Saat tästä vegaanisen ohjeen käyttämällä vegaanista margariinia (esim X-tra leivontamargariini). En uskalla luvata onnistuuko kuorrute esimerkiksi kauravispistä, mutta muffinitaikinan sekaan voi myös pilkkoa tummaa suklaata. Suklaa ja banaani ovat aina hyvä makupari.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Marenkia!

Marenki on mukava ja edullinen leivonnainen pahaan sokerihampaan kolotukseen. Valmistaminenkin käy helposti, kunhan pitää muutaman seikan mielessä. Tätä herkkua voi varioida loputtomiin, tässä omat suosikkini! Nämä reseptit eivät ole omiani, googlettamalla löydät samat ohjeet monesta muustakin blogista. 

Nämä ovat miniversioita, joilla marenkeja syntyy noin 15-20 kappaletta koosta riippuen. Molempiin pätee sama valmistusohje: 

Vatkaa valkuaista, kunnes se alkaa muistuttaa paksua saippuavaahtoa. Lisää sokeri lusikallinen kerrallaan koko ajan hyvin vatkaten. Jatka vatkaamista, kunnes sokeri on liuennut marenkiin ja seos on kiiltävää, paksua ja kovaa (vähintään 5 minuuttia). Lisää viimeisenä mahdollinen mausteaines varovasti nuolijalla kääntelemällä. Sekoita vain sen verran, että ainekset sekoittuvat juuri ja juuri. Pursota marengista ruusukkeita pellille tai nostele lusikalla nokareita. Sain parhaan tuloksen paistamalla marenkeja 90-asteisessa uunissa noin 1 1/2 tuntia, jonka jälkeen sammutin uunin ja jätin marengit jälkilämpöön vielä vartiksi.

Turkinpippurimarenki
1 valkuainen
0,75dl sokeria
0,5dl turkinpippurirouhetta


Turkinpippurirouhe sulaa uunissa ja jäähtyessään taas kovettuu, jolloin marengista tulee sitkeää. Ihanaa!

Suklaamarenki
1 valkuainen
0,75dl sokeria
0,75dl suklaarouhetta


Näille riitti lyhyempi paistoaika, marengeista tuli rapeita noin tunnissa. 

Vinkit 
Älä aliarvioi marengin vaatimaa vatkausaikaa. Mitä kovempaa vaahto on, sitä helpompaa sitä on pursottaa ja sitä kauniimpia marenkeja saat. Marengit voivat kyllä halkeilla uunissa jos massa on liian kovaa, mutta kerran minulle kävi niin, että lopetin vatkaamisen heti kun kupin pystyi kääntämään ylösalaisin, ja marenkimassa suli käsiini kun pursotin sitä. Moista ei ole sattunut sen jälkeen, kun olen malttanut vatkata massan kunnolla.
Kun määrä on näin pieni, on tärkeää vatkata marenki korkeassa kulhossa. Liian laakeassa kulhossa vaahdosta ei välttämättä tule tarpeeksi napakkaa. Tämä lienee itsestäänselvyys, mutta valkuaisen joukossa ei saa olla yhtään keltuaista ja työvälineiden tulee olla ehdottoman puhtaat ja kuivat.
Käytä pursottamiseen tarpeeksi suurta tyllaa silloin, kun teet marenkia jonka seassa on rouhetta. Tyllan suuaukon tulisi olla halkaisijaltaan noin sentin, tai muuten rouhe pakkautuu tyllaan ja tukkii sen. 
Marengin paiston kanssa voi pelata suuntaan ja toiseen. Jotkut paistavat marengin 120 asteessa noin tunnin verran, ja jotkut taas 75 asteessa muutaman tunnin ajan. Omassa uunissani 120 astetta oli ihan liikaa, marengin pinta tummui ja sisus jäi raa'aksi. 90 asteessa jälkilämpö hyödyntäen marengista tuli täydellistä: pinnalta rapeaa ja vaaleaa, sisältä hieman sitkeää. Tämä on makuasia, jotkut tahtovat marenkinsa kauttaaltaan rapeana, mutta minä pidän aavistuksen kosteasta sisuksesta. Kokeilemalla löydät omalle uunillesi parhaan lämpötilan ja paistoajan.
Marengista voi tehdä lähes minkä makuista tahansa, kunhan lisättävä aines on koostumukseltaan kuivaa. Minä ajattelin kokeilla seuraavaksi appelsiinin kuorta. Ja kun käytät jauhemaisia elintarvikevärejä, on tavallinenkin marenki pirteä näky!

maanantai 8. helmikuuta 2016

Turkinpippuriblondie

Työkiireet ovat nyt ohi, eli palaan taas hellan ääreen! Mulla on jo monta brownieohjetta, mutta tällä kertaa herkutellaan blondiella. Suosittelen lämpimästi lisäämään turkinpippurirouheen blondien pinnalle vasta paiston jälkeen, koska muuten se sulaa tuollaiseksi epäilyttävän näköiseksi litkuksi :D Rouhe kyllä kovettuu taas kun blondie jäähtyy, joten tämä on lähinnä esteettinen seikka. Olenko ainoa, joka on sitä mieltä että valmis turkinpippurirouhe maistuu erilaiselta kuin turkinpippurit? Se ei ole yhtä väkevää ja jotenkin tuntuu makeammalta. Siksi pienensin ohjeen sokerimäärää puolella.


Turkinpippuriblondie (4 isoa palaa)

75g voita tai margariinia
75g valkosuklaata
0,5dl sokeria
1tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
0,75dl turkinpippurirouhetta
kananmuna
1,4dl vehnäjauhoja
(turkinpippurirouhetta pinnalle)

Sulata rasva kattilassa. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon valkosuklaa. Kun suklaa on sulanut, lisää loput ainesosat ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kääntele taikina tasaiseksi. Kaada taikina voideltuun 17x13cm  uunivuokaan ja paista 200-asteisen uunin alatasolla 15-25min. Peitä pinta foliolla, jos blondie meinaa tummua liikaa. Lopputuloksen tulee jälleen olla tahmea ja kostea, joten aloita lyhyellä paistoajalla. Parhaalta tämä maistuu joko lämpimänä ja valuvana jäätelön kanssa tai levättyään yön yli jääkaapissa.

Grah, leipomusteni kuvien laatu on aina yhtä karsea. Kotonani kun on tosi huonot kuvausolosuhteet, ainoa paikka jossa voi kuvata on keittiö ja siellä on punainen valo ja aina pimeää. Enkä jaksa joka kerta olla lavastamassa erilaista ympäristöä. Pahoittelut siitä!