perjantai 25. joulukuuta 2015

Suklainen piparkakkuhalko

Olen laiminlyönyt leivontablogiani häpeällisesti, sillä puvustus vie nyt liikaa aikaa. Mutta joulua kyllä juhlittiin - tietenkin jouluhalon kanssa! Resepti löytyy täältä. Hyvää joulua!


maanantai 16. marraskuuta 2015

Triplasuklaajuustokakku

Sain lopultakin ostettua astetta pienemmän irtopohjavuoan! Sen halkaisija on 19cm. Vieläkin pienempi kelpaisi todellista yhden hengen kakkua varten, mutta tämä on jo hyvä alku kohti minijuustokakkuja :D Päätin aloittaa suklaisella kakulla. Tämä vaatii vähän miettimistä kerrosten asettelun takia, mutta vaivannäkö kannattaa! Ihan ilahduin siitä, miten tasaiset ja kauniit kerrokset sain aikaan. En käyttänyt reunakalvoja tai muita apuvälineitä, joten reunasta olisi voinut tulla kauniimpikin. Ainesosat ovat hyvin yksinkertaisia, ihan peruskamaa. Kakkua on helppo tuunata mintulla, pähkinällä tai millä tahansa, mikä yleensäkin sopii juustokakkuihin ja suklaan makupariksi.



Triplasuklaajuustokakku

Pohja:
8 digestivekeksiä
40g voisulaa

Tummasuklaakerros:
75g tummaa suklaata
75g tuorejuustoa
0,75dl vispikermaa
1rkl sokeria
liivatelehti

Maitosuklaakerros ja valkosuklaakerros syntyvät samoilla ainesosasuhteilla:
75g suklaata
75g tuorejuustoa
0,75dl vispikermaa
1,5 liivatelehteä

Vuoraa irtovuoan pohja leivinpaperilla. Halutessasi voit myös käyttää reunakalvoja tai leivinpaperisuikaleita vuoan reunoilla, jotta kakku irtoaa kauniimmin ja reunoista tulee siistimmät. Valmista pohja murskaamalla digestivekeksit ja sekoittamalla ne voisulaan. Painele seos pienen irtopohjavuoan (halkaisija 19cm) pohjalle. Siirrä jääkaappiin odottamaan. 

Sitten voit valita, miten etenet kolmen eri kerroksen kanssa. Joko teet jokaisen kerroksen erikseen (näin tein itse) tai teet kaikki kerralla (ei kokemusta, eli omalla vastuulla). Tein kerrokset erikseen, koska halusin tummasuklaakerroksen alimmaiseksi ja näin ollen minun piti pestä vispilät ym. työvälineet jokaisen kerroksen jälkeen, etteivät värit menisi sekaisin. Lisäksi siinä oli se etu, että kun siirsin kerroksen 1 jääkaappiin odottamaan, ehti se jähmettyä sillä välin kun tein kerroksen 2. Näin toisen kerroksen levitys oli helppoa, sillä massat eivät sekoittuneet keskenään ja kerroksista sai todella tasaisia. Jos valitset kerros kerrallaan-tavan, etene näin: 

Laita kaikki liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi (koko määrä eli 2,25dl). Sulata ensimmäisen kerroksen suklaa mikrossa. Purista valitsemasi kerroksen liivatemäärästä ylimääräinen vesi pois ja liota liivate kuumaan vesitilkkaan. Sekoita suklaaseen yhden kerroksen tuorejuustomäärä ja liivate ohuena nauhana koko ajan vatkaten. Lisää viimeisenä kolmannes kermavaahdosta ja sekoita tasaiseksi. Levitä kerros pohjan päälle ja siirrä jääkaappiin odottamaan. Pidä myös kermavaahto kylmänä, ettei se lässähdä! Tee seuraavat kaksi kerrosta samalla tavalla.
Anna kakun hyytyä jääkaapissa joitakin tunteja, mieluiten yön yli.

Koristele millä mielit! Minä käytin suklaarouhetta.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Suklaajuustokakkubrownie

Okei. Tämä on aika överi resepti, ihan hävettää. Idean sain zebra bareista, niistä "tavallisista" tuorejuustobrownieista, joissa on browniepohja ja päälle laitetaan kerros tuorejuustotaikinaa ja sitten ne marmoroidaan keskenään. Koko komeus sitten vielä koristellaan suklaalla. Tein niitä kerran ja ne olivat aivan jumalaisia, mutta päätin jalostaa ideaa vielä eteenpäin ja sekoittaa tuorejuustokerrokseen suklaata. Pohjana toimi oma browniepohjani, ja tuorejuustokerros oli yhdistelmä monesta reseptistä mitä löysin, säädin vain itse ainesosasuhteet kohdilleen. Tämä on jälleen miniversio. Pitäkää kiinni hatuistanne, sillä tämä herkku kyllä vie mennessään! Ja ei... brownieista ei vaan saa edustavia kuvia :D Ne ovat aina tahmeita ja sottaisia paloja.


Suklaajuustokakkubrownie (4 isoa palaa)

75g voita tai margariinia
75g tummaa suklaata
1dl sokeria
ripaus suolaa
0,5tl vaniljasokeria
kananmuna
1,4dl vehnäjauhoja

Juustokakku:
100g maustamatonta tuorejuustoa
50g tummaa suklaata
1rkl sokeria
0,5tl vaniljasokeria
kananmuna

Sulata voi kattilassa. Ota kattila liedeltä ja sekoita siihen suklaapalat, kunnes suklaa sulaa. Lisää loput aineet ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kaada taikina voideltuun 17x13cm uunivuokaan odottamaan ja tee juustokakkutaikina. Sulata suklaa ja sekoita kaikki ainesosat keskenään. Levitä juustokakkukerros browniekerroksen päälle ja työnnä komeus 200-asteiseen uuniin 15-25 minuutiksi. Huom! Browniekerros jää todella taikinaiseksi. Jos haluat kiinteämmän pohjan, esipaista brownieta viitisen minuuttia ja lisää sen jälkeen juustokakkukerros. Anna herkun levätä jääkaapissa muutamia tunteja ennen syömistä.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Porkkanakakku

Vaikka suklaa on suosikkini, en ikinä kieltäydy hyvästä porkkanakakusta. Sellaisesta mehevästä, jossa on paksu kuorrute päällä. Kehittelin tämän reseptin luumupiirakkani pohjalta. Joskus tahdon vain pari porkkanaa johonkin ruokaan ja pienin kaupassa myytävä pussi on puoli kiloa. Joskus teen lopuista dippitikkuja, mutta makea porkkanakakku on vielä parempi ratkaisu. Ja tämä on rehellisesti sanottuna vähän helvetin hyvä kakku, varmasti parhaita reseptejäni tähän mennessä! Ohje on pieni, kerro määrät kolmella jos tahdot tehdä tämän normaalissa piirakkavuoassa (halkaisija noin 26cm).

Kauan voidaan väitellä siitä, kuuluuko "oikean" porkkanakakun kuorrutteeseen sulatejuustoa vai tuorejuustoa. Mielestäni ensimmäinen on parempi valinta, mutta makuasiahan tämä on. Voi sen sijaan on mielestäni todella tärkeä kuorrutteessa. Yleensä käytän taikinoihin margariinia, ellei jokin tietty resepti ehdottomasti voita vaadi, mutta tässä perinteisessä sulatejuusto/tuorejuustokuorrutteessa voi maistuu parhaalta.



Porkkanakakku (4 isoa palaa)

kananmuna
1/2dl sokeria
1 1/2dl porkkanaraastetta (1 iso porkkana)
1dl vehnäjauhoja
1/2tl leivinjauhetta
1/2tl vaniljasokeria
1/2tl kardemummaa
1/2tl kanelia
1/4tl kuivattua inkivääriä
3 rkl mantelirouhetta
30g sulatettua voita tai  margariinia

Kuorrute:
25g voita 
50g maustamatonta tuorejuustoa tai sulatejuustoa
1/2dl tomusokeria
ripaus vaniljasokeria

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita joukkoon porkkanaraaste. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan rasvan kanssa. Kaada taikina minivuokaan (17x13cm) ja paista 175 asteessa 20-25min. Kakku on kypsä, kun tikulla koettaessa tikkuun ei tartu taikinaa.

Sulata kuorrutusta varten voi. Sekoita kaikki aineet keskenään ja levitä jäähtyneen pohjan päälle. Koristele halutessasi mantelirouheella, oranssilla koristerakeilla tai perinteisillä porkkanakakun koristeilla, eli marsipaanista muovailluilla porkkanoilla. Anna jähmettyä kylmässä.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Mokkakakku

Mokkapalojen nälkäni kasvoi lopulta niin suureksi että eihän siinä enää mikään auttanut, hellan ääreen vain. Valmistin perinteisten mokkapalojen sijaan kahvin makuisia minikakkuja, jotka kuorrutetaan mokkapalakuorrutteella.



Mokkakakku (2 minikakkua)

kananmuna
0,85dl sokeria
1,65dl vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
0,5tl vaniljasokeria
50g sulatettua voita tai margariinia
0,35dl vahvaa kahvia
1rkl pikakahvijauhetta

Kuorrute:
25g voita tai margariinia
4rkl vahvaa kahvia
1,75dl tomusokeria
2rkl kaakaojauhetta
0,5tl vaniljasokeria

Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan vuorotellen nesteiden kanssa. Jaa taikina kahteen minivuokaan (halkaisija n. 12cm) tai muffinivuokiin ja paista 175 asteessa noin 20min. Muffineilla paistoaika on lyhyempi, noin 10-15min.

Sulata rasva kuorrutusta varten. Sekoita siihen kahvi. Sihtaa muut aineet joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Lisää tomusokeria, jos seos vaikuttaa liian juoksevalta. Kaada kuorrute kakkujen päälle. Koristele halutessasi nonpareilleilla tai vaikka pähkinärouheella ja anna jähmettyä.

perjantai 2. lokakuuta 2015

Popcornkarkit

Erilaiset popcornkakut ja popcornmakeiset ovat isoa huutoa. En ole koskaan välittänyt kaupan valmiista, suklaalla kuorrutetuista popcorneista, saati niistä mikrossa tehtävistä sweet popcorneista. Ällöttäviä. :D Mutta Smashit ja Fazerin popcornsuklaa ovat suurta herkkuani. Siksipä päätin kokeilla popcornien sekoittamista tuttuihin riisimurokarkkeihin, ja lopputulos on todella vinkeä! Ihan yllätyin, miten hyvin nämä toimivat yhdessä. Makeaa, suolaista ja ihanaa.


Popcornkarkit (6 kpl)

4dl valmista popcornia
50g kookosrasvaa
1dl tomusokeria
1,5rkl kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria

Valmista popcornit. Lisää suolaa makusi mukaan, jos teet popcornit kattilassa. Sulata kookosrasva ja anna sen jäähtyä hetken. Sekoita joukkoon tomusokeri, kaakaojauhe ja vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi. Sekoita seos popcornien joukkoon. Jaa annosvuokiin, esimerkiksi muffinivuokiin ja anna jähmettyä jääkaapissa. 

maanantai 28. syyskuuta 2015

Kahvikuppikakut

Näitä valmistin teevierasta varten. Mieleni teki oikeastaan mokkapaloja, mutta halusin sitten kuitenkin valmistaa jotain vähän fiinimpää. Kuppikakku on aina hyvä ratkaisu, ja nämä kestävät myös pakastamisen. Lopputulos on voimakkaasti kahvin makuinen.



Kahvikuppikakut (8 kpl)

2dl vehnäjauhoja
0,75dl sokeria
1rkl kaakaojauhetta
1rkl pikakahvijauhetta
1tl leivinjauhetta
1tl vaniljasokeria
75g tummaa suklaata rouhittuna
75g sulatettua voita tai margariinia
0,5dl vahvaa kahvia
kananmuna

Kuorrute:
100g pehmeää voita tai margariinia
1dl tomusokeria
3rkl vahvaa kahvia
1tl vaniljasokeria
1tl pikakahvijauhetta

Sekoita kuivat aineet suklaata lukuunottamatta kulhossa. Lisää joukkoon nesteet, kananmuna ja viimeisenä suklaa. Sekoita tasaiseksi. Jaa taikina vuokiin tai muffinipellin koloihin (itse käytän näiden yhdistelmää, paras lopputulos) ja paista 200 asteessa 10-15min.

Valmista kuorrute kaatamalla kaikki aineet kulhoon ja vatkaamalla voimakkaasti, kunnes seos on sopivaa pursoteltavaksi. Pursota jäähtyineiden muffinien päälle. Kuppikakut tulee säilyttää jääkaapissa, mutta parhaalta ne maistuvat huoneenlämpöisenä.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Minttubrowniet

Rakastan brownieita. Siksi toistan itseäni ja kehittelin sopivan minttuisen ohjeen! Monet käyttävät minttuleivonnassa joko piparminttuaromia tai mintun makuista suklaata. Ensimmäisessä on ainakin itselläni ollut se ongelma, että maku on aika teollinen ja suuvesimäinen, vaikka määrän pitäisi pienenä - makeaa, pehmeää ja raikasta mintun makua en ole aromeilla saanut aikaan. Kokeilematta on vielä apteekin piparminttuöljy, ehkä siinä on lopulta se maku jota haen. Ja minttusuklaissa ei ole tarpeeksi minttua omaan makuuni. 
Näissä brownieissa sain mahtavan mintun maun aikaan Pohjanmaan pastilleista (Namelli). Tiedätte kyllä, ne soikeat, jauhomaiset piparminttumakeiset, joita myydään pusseissa ja joissakin irtokarkkilaareissa. Minttu maistuu enemmän jälkimaussa, ja jokaisen palan jälkeen suu on ihanan raikas. Mmm!

Minttubrowniet (4 isoa palaa)

75g voita tai margariinia
75g tummaa suklaata
1dl sokeria
0,5tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
kananmuna
1,4dl jauhoja
10 Pohjanmaan pastillia hienoksi jauheeksi murskattuna

Sulata rasva kattilassa. Ota kattila liedeltä ja sekoita joukkoon paloiteltu suklaa. Kun suklaa on sulanut, lisää ainekset ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun miniuunivuokaan (n. 17cm x 13cm) ja paista 200 asteessa 15-25min. Brownien kuuluu jäädä taikinaiseksi, joten älä paista liian kauan!

Valitettavasti näistä ei ole kuvaa, sillä unohdin sen tyystin. Mutta eipä näissä kyllä kauheasti kuvattavaa olekaan... browniet ovat aina sottaisen näköisiä, ruskeita neliöitä. :D

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Luumupiirakka

Iskin silmäni todella edullisiin luumuihin kaupassa. Pelkiltään ne kyllä olivat vähän tylsää syötävää, mutta kuiva-ainekaapistani löytyi vielä pari ässää. Niistä syntyi siis herkullinen, syksyinen piirakka. Tämä on olomuodoltaan aika kakkumainen. Ohje on normaalikokoinen, noin 26cm piirakkavuokaan mitoitettu. Makuyhdistelmä on hyvin herkullinen ja mausteinen, tämä on hyvää vaniljajäätelön kanssa! Voisin kuvitella että kardemummalla tai rommilla maustettu kermavaahto olisi myös erinomainen valinta. 


Luumupiirakka

3 munaa
1,5dl sokeria
2,5dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
0,75dl hasselpähkinäjauhetta
1tl kardemummaa
0,5dl rommia
100g sulatettua voita tai margariinia
Pinnalle: 
6 luumua
tujaus rommia
ruskeaa sokeria

Poista luumuista kivet ja viipaloi ne. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sekoita taikinaan vuorotellen sulatetun rasvan ja rommin kanssa. Kaada taikina voideltuun piirakkavuokaan ja asettele luumut pinnalle. Sivele luumujen pinnalle rommia ja sirottele lopuksi sokeria päälle. Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla 25-35min. 

Vinkit
Käytin pieniä luumuja (Lepotica), mutta kuusi kappaletta riitti hyvin niin, että jokaisessa piirakkapalassa on pari pientä luumusiivua. Jos tahdot hedelmäisemmän piirakan, käytä isoja luumuja tai enemmän pieniä. 
Kaapistani löytynyt rommi oli vaaleaa Captain Morgania. Sen aromi oli piirakkaan mukavan makea, mutta saat varmasti herkullisen lopputuloksen myös tummalla rommilla. Saattaa olla että et tarvitse sitä yhtä paljon, maistamalla se selviää. 
Voit käyttää hasselpähkinäjauheen tilalla mantelia tai muuta pähkinää, uskoisin että pekaanipähkinä tai saksanpähkinä rouhittuna sopii piirakkaan mainiosti.
Ruokosokeri on rommin kanssa täydellinen makupari, itse käytin täysruokosokeria. En usko, että voit mennä vikaan fariinisokerillakaan.


perjantai 7. elokuuta 2015

Kesäiset tartaletit

Ohhoi, nyt se kesä sitten alkoi. Tämä aurinkoa kammoava mörkö viihtyy enimmäkseen sisällä, illalla järvessä tai metsien varjossa samoamassa, ja kantaa kotiin mustikkaa ja ahomansikkaa. Työttömyys pakottaa miettimään rahankäyttöä uudesta vinkkelistä, joten nyt pistän vähäksi aikaa pannaan leipomukset, joita varten tarvitsee ostaa arvokkaampia ainesosia. Sen sijaan hyödynnän luonnon antimia ja toistaiseksi hyvin varusteltua kuiva-ainekaappiani, ja loihdin vähän tavallisempia ja marjaisia herkkuja. Tässä niistä ensimmäinen! Uhkailinkin sitruuna-lakritsitartalettien jälkeen kokeilevani muita makuja, ja näiden kanssa pääsee hyvin helpolla. Vaniljakastiketta tällä ohjeella jää vähän yli, sillä ensin täyttämääni neljään tartalettiin meni annoksesta noin puolet. Mutta vaniljakastikehan on mainiota sellaisenaan marjojen tai jäätelön kanssa, tai sitten voit tehdä pari tartalettipohjaa lisää.



Kesäiset tartaletit (6 kpl)

Pohjat: 
75g voita
1,5dl vehnäjauhoja
1dl tomusokeria
0,5-1rkl vettä
Täyte:
1 pussi Blå Band vaniljakastikejauhetta (tai muuta vastaavaa jauhetta)
2 1/2 dl maitoa
Pinnalle:
kesän marjoja

Nypi voi sekaisin vehnäjauhojen ja tomusokerin kanssa. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Muovaa taikinasta pallo ja pistä jääkaappiin puoleksi tunniksi. Jaa pallo kuuteen osaan ja painele taikina voideltujen tartalettivuokien pohjalle. Pistele vuoat haarukalla. Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen ja siirrä vuoat jääkaappiin siksi aikaa. Paista keskitasolla 8-10min. Irroita jäähtyneet pohjat varovasti vuoista.

Sekoita vaniljakastike pussin ohjeen mukaan. Anna tekeytyä kylmässä. Levitä vaniljakastiketta pohjille ja sirottele päälle marjoja.

maanantai 3. elokuuta 2015

Fudgebrowniet

Hyvään browniepohjaan voi sotkea mitä tahansa. Tällä kertaa fudgea! Mmmm! Ostin itselleni ihan minikokoisen uunivuoan, joten nyt pääsen vauhtiin piirakkamaisten vuoassa paistettavien ohjeiden kanssa. Ennustan brownie- ja blondietulvaa, sillä ne ovat aina NIIN hyviä!


Fudgebrowniet (4 isoa palaa)

75g voita tai margariinia
75g tummaa suklaata
1dl sokeria
ripaus suolaa
0.5tl vaniljasokeria
kananmuna
1,4dl vehnäjauhoja
100g fudgea pieneksi leikattuna

Sulata rasva kattilassa. Ota kattila liedeltä ja lisää suklaapalat. Sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Lisää sokeri ja muut aineet ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Sekoita taikinaan 50g fudgea. Kaada seos pieneen uunivuokaan (omani on 17x13cm ja aivan täydellisen kokoinen tälle ohjeelle) ja ripottele loppu fudge pinnalle. Paista 200 asteessa 15-25min. Brownien kuuluu jäädä taikinaiseksi, joten älä paista liian kauan!

Parasta tämä herkku on jääkaappikylmänä, seuraavana päivänä. Mutta tuoreena, lämpimänä ja valuvana tämä muodostaa vaniljajäätelön kanssa sellaisen kaksikon, että olen ihan sanaton. Tämä on jälleen kerran tuhtia tavaraa, joten leikkasin neljä palaa vielä neljään osaan, jolloin sain ihan pieniä (noin 3x3cm) kuutioita.


Vinkit

Kokeile erimakuisia fudgeja. Perinteinen vanilja toimii aina mutta seuraavaksi ajattelin kokeilla lakritsia! Suomessa fudgetarjonta ei ole järin iso, mutta lapsuudestani muistan joulumarkkinat ja messut joilla oli fudgemyyjä kärryineen. Tarjolla oli ihan kaiken värisiä ja -makuisia fudgeja.

Käytin leivontasuklaata, jossa on kaakaota noin 50% ja lopputulos oli omaan suuhuni aika sopiva. Ehkä vielä vähän tummemmalla saisin omaan makuuni parhaan lopputuloksen. Makeammasta pitävät voivat käyttää maitosuklaata ja blondieversio syntyy valkosuklaalla.

lauantai 18. heinäkuuta 2015

Kylmiä juomia

Hyi, kesällä ei tee juurikaan mieli heilua kuuman uunin ääressä. Siksi olen harrastanut makeita ja kylmiä juomia. Tässä ensimmäisenä Pirkalta nappaistu ohje, vesimeloni-inkiväärijuoma. Muokkasin alkuperäistä mieleisekseni, eli tästä tuli enemmän sellaista slushin kaltaista tavaraa. Tästä tulee neljä annosta. 

Puolikas vesimeloni (n. 500g)
1 limetti
tuoretta inkivääriä maun mukaan 
0,5 litraa sitruunalimua
(jääpaloja)

Leikkaa vesimelonin hedelmälihasta paloja ja pakasta ne. Muutama tunti pakkasessa riittää, jotta palat ovat kohmeisia, eivät syväjäässä. Purista limetistä mehu. Kuori ja raasta haluamasi määrä inkivääriä. Kaada kaikki ainekset limua lukuunottamatta blenderiin ja aja tasaiseksi. Sauvasekoitin käy myös. Kaada seos laseihin ja kaada päälle sitruunalimu. Lisää vielä jäitä, jos haluat todella kylmän lopputuloksen. 


Toinen herkkuni on jäätelösooda! Sen valmistus on hyvin yksinkertaista, tarvitset vain jäätelöä ja haluamaasi virvoitusjuomaa. Eri makuyhdistelmien kehittely on hauskaa. Oma suosikkini on sitruunajäätelö colalla, mutta myös mansikkajäätelö sitruunalimulla ja lakritsijäätelö sitruunalimulla on herkkua. Seuraavaksi aion läträtä inkiväärioluella. Tässä yhdistin Lidlin minttujäätelöä (sitä missä on  ihania suklaapaloja seassa) ja sitruunalimua (alan toistaa itseäni, mutta sitruuna nyt toimii about kaiken kanssa). Laita pala jäätelöä lasiin ja kaada limua hitaasti päälle. Lopputulos on kuohuvaa, makeaa ja vaahtoavaa. Nam! 


Myös jäätee maistuu, ja lasillinen on helpointa valmistaa näin: hauduta desilitra teetä, poista teelehdet ja kaada lasiin, joka on täytetty jääpaloilla. Jäät viilentävät teen hetkessä kylmäksi. 

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Sitruuna-lakritsitartaletit

Tein sitten Clasulta heräteostoksen, tartalettivuokia nimittäin. Tartaletit ovat ihania pieniä leivoksia joissa, kuten kuppikakuissakin, makuyhdistelmien määrä on rajaton. Tässä ensimmäinen kokeiluni, joka ei taatusti jää viimeiseksi! Sitruunan ja lakritsin liitto on aina yhtä herkullinen, eikä tämä kerta ollut poikkeus.


Sitruuna-lakritsitartaletit (6 kpl)

Pohjat
75g voita
1,5dl vehnäjauhoja
1dl tomusokeria
0.5-1rkl kylmää vettä

Täyte
n. 100g maitorahkaa
Lemon curdia maun mukaan

Lakritsikuorrute
1dl kermaa
6 lakritsifudgeneliötä (n. 90g)

Nypi voi sekaisin vehnäjauhojen ja tomusokerin kanssa. Sekoita joukkoon kylmä vesi ja pyörittele tasaiseksi taikinaksi. Muovaa taikinasta pallo ja siirrä jääkaappiin puoleksi tunniksi. Voitele vuoat ja jaa taikina kuuteen osaan, jotka painelet vuokien pohjalle. Pistele vuoat haarukalla. Pistä uuni lämpiämään 200 asteeseen ja siirrä vuoat jääkaappiin siksi aikaa. Paista 8-10min. Irrota pohjat varovasti vuoista kun ne ovat jäähtyneet.

Sekoita maitorahka ja lemon curd keskenään. Lusikoi täytettä pohjille ja siirrä jääkaappiin odottamaan. Valmista sillä välin lakritsikuorrute: kippaa kerma ja fudgeneliöt kattilaan. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoittele, kunnes fudget ovat sulaneet sekaan. Keitä vielä muutama minuutti. Ota pois liedeltä ja sekoittele hetki. Kaada kuorrute pohjien päälle ja anna jähmettyä kylmässä.

Vinkit 
Pohjataikina on todella murenevaista, kenties jauhoja oli vähän liikaa. Jotkut kaulivat pohjataikinan levyksi ja ottavat siitä muotilla ympyröitä, jotka asetetaan vuokiin, mutta en tiedä kestäisikö tämä sitä. Homma oli helpoin hoitaa niin, että pyörittelin taikinapalat tiiviiksi palloiksi jotka pidin kasassa samalla kun työnsin niitä kohti vuoan reunoja. Älä hajota taikinaa pieniksi paloiksi jotka yhdistetään vuoassa painelemalla, sillä tein kokeeksi yhden sillä tekniikalla ja se ei lähtenyt ehjänä irti vuoasta paiston jälkeen. Kostuta kädet kylmällä vedellä, jos taikina tarttuu käsiin. 
Fudgen sijaan voi käyttää hopeatoffeeta, Rollo-lakritsitoffeeta tai Kickiä. Sitkeiden toffeiden ollessa kyseessä käytä vähän enemmän kermaa.
Tein lemon curdin itse Kinuskikissan ohjeella, mutta voit myös ostaa purkin kaupasta. Itse tehty oli kyllä mielestäni herkullisempaa.
Pohjien ei kuuluisi kohota juurikaan, mutta omani nousivat vähän. Kypsiäkin pohjia voi tökkiä haarukalla, jotta ne laskevat. On kyllä eduksi, jos reunat nousevat hiukan tartalettivuokien reunojen yli, sillä ne on helpompi irrottaa vuoasta kun on jotain mistä saa kiinni. Olin aika skeptinen sen suhteen, irtoavatko pohjat tosiaan nätisti vuoista yhtenä kappaleena. Mutta yhtä lukuunottamatta kaikki lähtivät helposti, kun vaan nosti reunoja hellästi vähän kerrallaan. 



sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Suklaajuustocharlotte

Charlotte Russe oli lapsuuteni herkkuja. Kyseessä on puolipallon muotoinen kakku, joka on päällystetty kääretorttuviipaleilla. Sisälle voi jemmata mitä tahansa, mikä pysyy muodossaan sen aikaa että kakku saadaan tuhottua: meillä oli yleensä tarjolla jäätelöä, mutta myös mousseja harrastettiin. En ole syönyt charlottea todella pitkään aikaan, joten tähän yksilöön päätin yhdistää unelmakääretortun ja suklaajuustokakun. Tämä ohje on reilu, kakusta tulee ainakin 10 annosta. Valmistusta voi nopeuttaa ostamalla valmiin kääretortun, mutta itse päätin tehdä sen alusta asti. Tein kakun neljällä liivatteella ja se oli liikaa suklaan määrän takia, uskon siis että kahdella pärjää mainiosti.
Kääretorttu oli aika murenevaista kamaa, joten kuva tästä herkusta on ruma, sori vaan!


Suklaajuustocharlotte

Kääretorttupohja
4 munaa
1 1/2dl sokeria
1dl perunajauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1tl leivinjauhetta

Kreemi
100g voita
2dl tomusokeria
1tl vaniljasokeria

Kakun täyte
200g tuorejuustoa
2dl vispikermaa
200g taloussuklaata
2 liivatelehteä

Aloita kääretorttupohjasta. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää varovasti taikinaan. Paista 225 asteessa 5-10min, varo palamista! Kumoa pohja hiukan jäähtyneenä sokeroidulle leivinpaperille. Irrota leivinpaperi heti, jäähtyneenä se ei irtoa nätisti. Peitä liinalla ja valmista kreemi. Vaahdota voi ja sokerit. Levitä jäähtyneelle pohjalle, rullaa torttu leivinpaperin avulla ja siirrä jääkaappiin pariksi tunniksi.

Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa. Pistä liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kerma. Sekoita suklaa, tuorejuusto ja kermavaahto keskenään. Liota liivatteet kuumaan vesitilkkaan ja lisää täytteeseen ohuena nauhana samalla sekoittaen.

Vuoraa pyöreäpohjainen vuoka (noin 1,5 litraa) kelmulla. Leikkaa kääretorttu viipaleiksi ja asettele niistä kerros pohjalle ja reunoille, muutama pala jää yli. Kaada juustokakkumassa vuokaan ja peitä lopuilla kääretorttuviipaileilla. Laita jääkaappiin muutamaksi tunniksi, ennen kuin kumoat kakun.

Ps. Leivontahaasteestani on oikeasti ollut apua makeansyönnin kanssa. Ennen söin hirveitä määriä kerralla ja usein, nykyään olen oppinut kohtuutta ja syön pienempiä määriä kerrallaan. Olen valitettavasti lipsunut päätöksestäni olla ostamatta kotiin muuta makeaa kun leivontatarvikkeita, ja viimeisen kuukauden sisään on ollut melkoista alamäkeä lähinnä töissä, jossa on jatkuvasti tarjolla karkkia josta on vaikea kieltäytyä. Painosta lähti yhdessä vaiheessa muutama kilo, mutta nyt ne ovat kyllä tulleet takaisin... Onneksi olen kuitenkin edistynyt edes sen verran, että kotiin ostan kerran viikossa joko pienen jäätelön, tikkarin, pienen määrän irtokarkkia tai suklaata kun on se aika kuusta (oli ihan naurettavaa kuvitella, että viimeisestä pystyisin luopumaan). Lisäksi olen pitäytynyt siinä, että jos ostan kotiin jotain herkkua, en leivo sillä viikolla. En edes viitsi sanoa, miten paljon ennen ostin kotiin kaikkea, mutta määrät olivat aika kamalia. Pienin askelin siis eteenpäin ja jatkossa yritän taas kehitellä enemmän reseptejä!  

maanantai 25. toukokuuta 2015

Mansikkaiset browniet

Suklaa, tuo syntisen ihana suosikkini maistuu aina. Etenkin mansikoiden kanssa. Kesähän on jo nurkan takana ja pian pääsee maistelemaan tuoretta, kotimaista mansikkaa. Sitä odotellessa pahimpiin himoihin auttavat pakastekuivatuilla mansikkalastuilla maustetut browniepalat. Ne eivät paina juuri mitään, joten ohjeessa mainittu 10g on ihan oikein. Tämä on reilun kokoinen ohje, sillä vien näitä huomenna töihinkin. Tämän voi turvallisesti puolittaa jos tykkäät minileivonnasta yhtä paljon kuin minä, mutta silloin tarvitset todella pienen vuoan ja paistoajan kanssa kannattaa olla tarkkana. Tämä voisi kyllä toimia ihan muffinivuoissa paistettuna. Mulla oli jääkaapissa vispikermaa, joten päätin hienostella ja kuorruttaa osan brownieista sillä. Mutta nämä maistuvat mainiolta myös ilman mitään päällisiä tai vaikka tomusokerihunnun kera. Leikkasin näistä ihan pieniä paloja (noin 3cmx3cm) ja niitä tuli noin 30. Isoja tulee luullakseni 12-16.



Mansikkaiset browniet

150g voita tai margariinia
150g tummaa suklaata
2dl sokeria
ripaus suolaa
1tl vaniljasokeria
2 munaa
2 3/4dl vehnäjauhoja
1/2 pussia (10g) kuivattuja mansikkalastuja

Sulata rasva kattilassa. Ota kattila liedeltä ja kippaa joukkoon paloiteltu suklaa. Sekoita, kunnes suklaa sulaa. Lisää sen jälkeen sokeri ja muut ainesosat ohjeen mukaisessa järjestyksessä. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan (noin 20x33cm, omistani tuli vähän litteitä tällä koolla joten 20x20 toimisi varmaan paremmin) ja paista 200 asteessa 15-25min. Kokeile kypsyyttä kakun keskeltä tikulla. Browniet ovat valmiita, kun ne irtoavat hiukan reunoista mutta kakku on keskeltä vielä tahmea. Näiden idea on jäädä tahmeaksi, joten älä paista liian kauan! Leikkaa jäähtyneenä paloiksi. Parhaalta nämä maistuvat kylminä, joten jos maltat, odota syömistä seuraavaan päivään.




sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Taivaallinen mokkakakku

En suinkaan kehittele aina reseptejäni itse, vaan kokeilen kaikkea hauskaa mitä netissä tulee vastaan. Olen tässä kuukauden sisään tehnyt zebra bareja, sitruunabrownieta ja parista eri ohjeesta inspiroituneita appelsiinisuklaaleivoksia, jotka kaikki unohdin autuaasti kuvata ja jakaa kanssanne. No, ainakin kahta ensimmäistä ohjetta on jaettu blogeissa ahkerasti, ovathan ne aivan törkeän hyviä ja todennäköisesti teen molempia uudestaan, jolloin kerron omat kokemukseni. 

Äitienpäiväksi tarvittiin tietty kakku. Olen yleensä tehnyt perinteisen täytekakun, mutta tänä vuonna halusin tehdä juustokakun. Ohjeeksi valitsin herkulliselta kuulostavan Kinuskikissan Taivaallisen mokkakakun. Mun äiti tykkää ihan kaikesta, ja aina kun kyselen kakkutoivomuksia, saan kuulla "mähän syön kaikkea!". Yleensä siis valitsenkin sellaisen kakun, joka kuulostaa myös itselleni sopivalta. En välitä kovin usein tehdä raikkaita ja kevyitä makuja, kuten mansikkaa, sitruunaa, passionia jne vaan lämpenen enemmän suklaalle, pähkinälle, kahville, kinuskille, lakritsille ja salmiakille. Pidin kovasti Kinuskikissan ideasta keittää kahvikiisseli, josta tiputellaan sattumia tuorejuustomassan sekaan. Ja mitäs sitä hyvää muuttamaan, joten kokeilin ohjetta sellaisenaan.

Tämä kakku ei kyllä mennyt ihan putkeen. Olen tehnyt muutaman juustokakun ja niistä on tullut erinomaisia rakenteeltaan. Tein tämänkin kakun oikein: sekoitin liivatteet tuorejuuston sekaan ja viimeisenä kermavaahdon, ettei se sula. Mutta tässä oli niin paljon nestettä, että koko massa muuttui täysin nestemäiseksi. Siis kaadoin vuokaan sellaista sulanutta pirtelöä :D Lienee ihan selvää että kahvikiisselisattumat, joita oli tarkoitus tiputella joukkoon, painuivat oitis pohjaan, samaten Daim-rakeet joita kaadoin sekaan. Säikähdin tätä melkoisesti, sillä olen tottunut paljon kiinteämpiin juustokakkumassoihin. Ne ovat olleet sellaisia vaahtomaisia ja massa on pitänyt tasoittaa lastalla sen jälkeen, kun olen kaatanut sen vuokaan. No, kakku hyytyi kauniisti jääkaapissa yön aikana ja maistui aivan taivaalliselta, kuten ohjeen nimikin lupasi. Mutta pohja oli kivikova johtuen Daimista, jota rouhin sekaan ja niistä rakeista, jotka valuivat pohjalle, joten tämän leikkaaminen ei tahtonut onnistua. Samaten kiisseli oli pohjalla yhtenä kerroksena, pinnalla näkyy pari pientä raitaa jotka eivät valahtaneet heti. Ehkä kermavaahto olisi pitänyt vatkata kovemmaksi, oikein muuta selitystä en tälle keksi. Mutta maku on tosiaan erinomainen, kakku oli todella herkullinen!
Tein kakun 22cm irtopohjavuokaan.


Taivaallinen mokkakakku

Pohja:
200g dominoita
50g voita tai margariinia
1 iso Daim-patukka
Kahvikiisseli:
2 dl kahvia
2 rkl sokeria
2 rkl perunajauhoja
2 dl kevytmaitoa
Kahvitäyte:
6 liivatelehteä
4 dl kermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl sokeria
½ dl kahvia
Koristelu:
rouhittua daimia
keksimurskaa

Hakkaa dominot murskaksi ja rouhi sekaan Daim-patukka. Sulata rasva ja sekoita. Painele pohja irtopohjavuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperi. Siirrä jääkaappiin.

Keitä kahvi (yhteensä 2,5 dl). Sekoita kiisseliä varten kattilassa sokeri ja perunajauhot. Lisää kahvi (2 dl) ja maito. Lämmitä liedellä koko ajan sekoittaen, kunnes kiisseli pulpahtaa.
Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma vaahdoksi. Erota kiisselistä 1 ¾ dl täyttövaihetta varten. Yhdistä loppu kiisseli tuorejuuston ja sokerin kanssa. Kuumenna kattilassa kahvi (½ dl) ja sulata liivatelehdet joukkoon. Lisää kahvi-tuorejuustoseokseen. Yhdistä seos kermavaahdon kanssa.
Kokoa kakku kaatamalla vuokaan pohjan päälle vuorotellen täytettä ja tiputtamalla joukkoon nokareita kahvikiisseliä. Säästä kakun pinnalle osa kahvikiisselistä. Saat kakulle näyttävän pinnan kun vedät lopuksi veitsellä kakun poikki, jotta kiisseli marmoroituu täytteen kanssa. Anna hyytyä jääkaapissa muutamien tuntien ajan tai seuraavaan päivään.

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Mignon-kuppikakut

Pääsiäisestä on jo tovi, mutta sain aikaiseksi tehdä tätä herkkua vasta nyt. Mignon on suosikkipääsiäisherkkuni, ja niitä on aina pakko saada vähintään yksi. Tällä kertaa päätin valaa tuon jumalaisen hasselpähkinänougatin leivoksiksi. Ja siis mähän rakastan kuppikakkuja. Loin edelliseen reseptiin hyvän pohjan, jota käytän todennäköisesti kaikissa kuppikakkuohjeissani vaihdellen vain roippeiden laatua.



Mignon-kuppikakut (8kpl)

2dl vehnäjauhoja
0,75dl sokeria
1rkl kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria
 1tl leivinjauhetta
1 kananmuna
75g voita tai margariinia
0,25dl maitoa
1,5 mignonia
Kuorrute: 
2dl vispikermaa
1,5 mignonia

Tee kuorrute mielellään jo edellisenä päivänä. Lämmitä kermaa kattilassa ja sulata paloiteltu mignon joukkoon sekoittaen. Seoksen ei tarvitse kiehua, kunhan on niin kuumaa että mignon sulaa sekaan. Kaada seos vatkauskulhoon ja pyöräytä pari kertaa sauvasekoittimella, jotta ainekset sekoittuvat toisiinsa täydellisesti. Jäähdytä kylmässä vesihauteessa ja siirrä jääkaappiin odottamaan, kunnes seos on jääkylmää. Valmistan kuorrutteen ja yleensä myös muffinit jo edellisenä päivänä ja seuraavana päivänä kasaan ne.
Sulata rasva. Sekoita kaikki aineet kulhossa mignonia lukuunottamatta. Jaa muffinivuoat puolilleen taikinaa. Paloittele mignon reiluiksi paloiksi ja hautaa palanen jokaiseen muffiniin. Peitä taikinalla. Paista 200 asteessa 10-15min.
Vaahdota jäähtynyt kuorrute ja pursota muffinien pinnalle. 

Nämä ovat todella herkkua jääkaappikylminä, sillä silloin mignonsydän on kovettunut takaisin kiinteään olomuotoon. Nam!

maanantai 23. maaliskuuta 2015

Inkivääriolutkakku

Alkuun on hyvä selventää, että ginger beer-nimen alle mahtuu monta erilaista tuotetta.

1) alkoholipitoiset oluet jotka on maustettu inkiväärillä. 1800-luvulla juotu inkivääriolut ei ollut mallasolutta, vaan kiljun tyylinen juoma joka oli maustettu inkiväärillä. Nykyään inkiväärillä maustettuja mallas- ja muitakin oluita on saatavilla ruokakaupoista ja Alkosta.
2) inkivääristä ja mausteista uutettu alkoholiton virvoitusjuoma, ginger beer, joka on voimakkaan inkivääristä ja hieman makeaa. Suomessa myytäviä merkkejä ovat ainakin Fentimans ja Old Jamaica.
3) ginger ale, limonadi joka on makeaa ja jossa on aavistus inkiväärin makua. Näitä löytyy ruokakauppojen hyllyiltä, valmistajia ovat ainakin Hartwall ja Schweppes.

Tässä ohjeessa oleellinen on ryhmä numero kaksi. En suosittele ginger ale-ryhmää, sillä ne ovat niin hennon inkiväärisiä että sitä tuskin huomaa. Ehdoton kunkku Suomessa myytävistä hyvistä inkiväärioluista on Old Jamaica. Se on aika makeaa, mutta inkivääri maistuu vahvana ja siinä on myös ripaus sitruunaa. Fentimans on ihan eri tuote, en siitä itse oikein pitänyt. Lisäksi olen maistanut jotakin luomukaupasta ostamaani inkivääriolutta, joka oli ihanan inkivääristä, mutta merkkiä en muista. Suosittelen siis lämpimästi Old Jamaicaa, jota myyvät etniset kaupat.


Rakastan inkivääriä, ja halusin kehitellä ei-niin-perinteisen inkiväärikakun. Yleensähän inkiväärikakut ovat ihan tavallisia kahvikakkuja, jotka on maustettu kuivatulla inkiväärillä. Tämä taas on vähän hienompi tekele, joka kostutetaan ja jossa inkivääri maistuu myös kuorrutteessa. Vaikka laitoin inkivääriä aika reippaasti taikinan kokoon nähden, se ei valmiissa kakussa ihan hirveästi erotu. Ehkä kuivattu toimisi paremmin. Mikäli pidät raikkaista ja kevyistä makuyhdistelmistä, kuten sitruunaleivonnaisista, on tämä kakku taatusti mieleesi! Fariinisokerin ansiosta maku on hiukan jouluinen. Tykkään käyttää fariinisokeria tai täysruokosokeria leivonnassa aina kun ne yleisilmeeseen sopivat, sillä ne tuovat hyvää makua.


Mitoitin taikinan kahteen minivuokaan, joita varmasti tulen käyttämään toistekin silloin kun leivon kahvikakkuja. Pyöreän rengasvuoan halkaisija on 12cm ja korkeutta löytyy 5cm. Se on suunnilleen samaa kokoluokkaa kuin iso donitsi. Tähtivuoan halkaisija on sakarasta sakaraan saman verran, mutta se on vähän matalampi. Taikinan koko on noin kolmannes isosta kahvikakusta. Tätä pienempää alkaa olla jo haastavas tehdä, sillä silloin kananmuna pitäisi puolittaa ja en oikein pidä siitä, sillä en keksi käyttöä ylijääneelle puolikkaalle. Voit hyvin paistaa taikinan muffinivuoissa, ellet omista minikakkuvuokia.

Inkivääriolutkakku (2 minikakkua)

75g voita tai margariinia
0,75dl fariinisokeria
1 kananmuna
0.75dl Old Jamaicaa
1,5dl vehnäjauhoja
0,5tl leivinjauhetta
2tl tuoretta inkivääriä raastettuna (jos haluat laittaa kuivattua, käytä varovaisemmin!)
Kostutukseen Old Jamaicaa
Kuorrute: 
25g voita tai margariinia
100g sitruunatuorejuustoa
0.5dl tomusokeria
loraus Old Jamaicaa

Vaahdota pehmeä rasva ja fariinisokeri. Lisää kananmuna ja sekoita hyvin. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja inkivääri kulhossa. Lisää seokseen vuorotellen inkiväärioluen kanssa. Paista voidellussa ja korppujauhotetussa vuoassa 175 asteessa uunin alatasolla noin 20-25min.
Kumoa kakku jäähtyneenä ja kostuta parilla teelusikallisella inkivääriolutta. Valmista kuorrute: Sulata rasva ja sekoita se yhteen muiden ainesosien kanssa. Sivele kuorrute kakun pintaan veitsellä.
Anna jähmettyä puolisen tuntia jääkaapissa ja käy käsiksi!


sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Suklaiset hasselpähkinäkuppikakut

Multa jäi suuren hacaron-sodan jäljiltä suklaa-hasselpähkinälevitettä, jonka halusin käyttää johonkin. Arvoin pikkuleipien ja leivoksen välillä, ja oikea ratkaisuhan oli herkulliset kuppikakut!

Siitä, miten kuppikakku ja muffini erotetaan toisistaan, väitellään kai loputtomiin. Monet tuntuvat olevan sitä mieltä, että kuppikakkutaikina on rasvasta ja sokerista vaahdotettu, vähän kevyempi taikina ilman suklaata ja sattumia, jossa pääosassa on maukas kuorrute. Mutta sehän tekisi kaikista kuorrutetuista muffineista ihan vaan muffineja, jos taikina on yhtään erilainen - ja muffinitaikinan voi tehdä ainakin kolmella eri tavalla. Kun olin lapsi, ainoat muffinit olivat ne, jotka vaahdotettiin kananmunista ja sokerista. Rasvasta ja sokerista vaahdotetut sekä sekoitettu taikina astuivat kehiin vasta myöhemmin, oikeastaan silloin kuin leivonta harrastuksena yleistyi hurjasti ja amerikkalaisia reseptejä alettiin jakaa urakalla. Tämäkin varmaan riippuu siitä missä on asunut, mutta meilläpäin muffinit olivat kyllä tosi ankeita :D Sokerikakkutaikinaan ei voi edes sekoittaa sattumia, sillä ne painuvat vuoan pohjalle ja palavat kiinni.

Itse asiassa mulla kesti tosi kauan, että opin puhumaan kuppikakuista. Opiskeluaikanani sellaisia ei tunnettu vaan kaikki vastaavat olivat ihan vaan kuorrutettuja muffineja. Tai leivoksia. Nimi kuppikakku on Suomessa tosi tuore, ehkä jonkun viisi vuotta tai alle ollut käytössä yleisesti. Puhuisin edelleenkin ihan vaan muffineista, mutta kuppikakku on jo niin vakiintunut termi että sillä tekee asiansa selväksi helposti. Minulle kuppikakku on siis yhtä kuin kuorrutettu muffini. Ja paras muffinitaikina on se helpoin: sekoita kaikki aineet yhteen. Näin tehdyt muffinit ovat aina kosteita, ellei sitten pidä niitä uunissa liian kauan.

Näiden ideana on taikinan sekaan jemmattu nokare hasselpähkinälevitettä, joka leviää ihanasti muffinin sisään paistettaessa. Hasselpähkinälevite maistuu myös kuorrutteessa. Sitäkin voisi toki sivellä pintaan sellaisenaan, mutta halusin kivan pursoteltavan kuorrutteen. Lisäksi lisäsin taikinaan rouhittua hasselpähkinäsuklaata, jota äitini toi tuliaiseksi ja joka piti tietysti hävittää johonkin :D Näillä elementeillä lopputulos oli niin makea, että vähempikin olisi riittänyt! Yksi kuppikakku hävittää taatusti kaikki sokerihimot, ja tämä on jo minulta melkoinen kehu, niin kova toleranssi sokerin suhteen mulla on. Siksi suosittelen jättämään levitesydämen ja/tai suklaan taikinasta pois, mikäli haluat kuorruttaa muffinit. Ilman kuorrutetta taas ne ovat aivan ihana lisä. Sinä päätät!

Alunperin laitoin kuorrutteeseen 125 grammaa levitettä, sillä halusin käyttää jämät pois kaapista pyörimästä. Se oli kuitenkin jo liikaa, joten vähensin ohjeen määrää 100 grammaan.  Jos määrä arveluttaa etkä pidä kovin makeasta, suosittelen aloittamaan 75 grammalla, maistamaan seosta ja lisäämään levitettä jos siltä tuntuu. Kuorrutteen määrä on myös aika reilu, sillä sai tehtyä suuret pursotukset ja ylikin jäi pari lusikallista. Kannattaa puolittaa kuorrutteen määrä, jos haluat tehdä vain pienet pursotukset. 


Paistoin muffunit normaalikokoisissa muffinivuoissa (pohjan halkaisija noin 5cm). Minikokoisia tulee tietysti tuplamäärä. Suosittelen lämpimästi muffinipellin käyttöä, jotta muffineista tulee tasaisen muotoisia. 

Suklaiset hasselpähkinäkuppikakut (8kpl) 

1dl vehnäjauhoa
1dl hasselpähkinäjauhetta
0,75dl sokeria
1rkl kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria
 1tl leivinjauhetta
1 kananmuna
75g voita tai margariinia
0,25dl maitoa
(n. 50g suklaarouhetta)
(suklaa-hasselpähkinälevitettä, esim Nutella)
Kuorrute: 
2dl kermaa (suosittelen vispikermaa, kuohukermalla lopputuloksesta tuli vähän rakeinen; tuorejuustokin toimisi varmasti hyvin!)
100g (vähän reilu desilitra) suklaa-hasselpähkinälevitettä
(koristerakeita)

Sulata rasva kattilassa. Sekoita kuivat aineet suklaata lukuunottamatta kulhossa. Kaada sekaan rasva, maito ja kananmuna. Lisää viimeisenä suklaarouhe ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita muffinivuoat puolilleen taikinaa. Lisää vuokiin 1tl hasselpähkinälevitettä ja peitä se taikinalla. Paista 200 asteessa 10-15min. 
Vaahdota kerma löysäksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon hasselpähkinälevite. Pursota kuorrute jäähtyneiden muffinien päälle. Koristele halutessasi vielä koristerakeilla. Säilytä jääkaapissa. 

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Hacaron-leivokset

Mikäpä olisi sopivampi ensiresepti blogiini kuin raivostuttava macaron? Pidän näistä pienistä perkeleistä aivan tavattomasti, mutta mulle ne ovat toistaiseksi liian vaikeita tehdä. Olen yrittänyt viisi kertaa ja feilannut joka kerta enemmän tai vähemmän täydellisesti. :D Otan asian huumorilla, sillä pidän haasteista. Mutta olen tosiaan tehnyt varmaan kaikki mokat, joita näiden kanssa voi tehdä! Neljännellä yrityksellä päätin kokeilla jotakin uutta, eli vaihtaa mantelijauhon hasselpähkinäjauhoon. Idea tähän tuli kaapissa pyörineestä hasselpähkinäjauhepussista. Makua ajatelen lopputulos oli aivan taivaallinen. Parempaa kuin mantelista tehty macaron, minähän rakastan hasselpähkinää! Mutta manteli on koko macaronien ydin, eli hasselpähkinäinen versio olkoon hacaron. Koska epäonnistumiset ovat opettavaisia, kuvailen hieman kärsimyksiäni näiden parissa. Ensimmäisen kerran yritin pari vuotta sitten.

Ensimmäisellä kahdella kerralla valkuaisvaahtoni oli selvästi ylivatkattua, sillä lopputulos oli sellainen rosoinen kuukivi joka vain pyöri lautasella ja jolla oli levinneet jättijalat. Kolmannella kerralla vatkasin valkuaisia vähemmän ja kuorista tuli sileitä, mutta niiden jalat levisivät pitkin peltiä ja macaronit näyttivät todella härskeiltä. Nyt aloin jo syyttää uunia, sillä massan koostumus oli täydellinen pellille pursotettaessa: sileää, hieman valuvaa ja huiput tasoittuivat pian. Lisäksi ne jäivät raaoiksi vaikka pinta tummui, enkä saanut niitä irti leivinpaperista. Roskiin meni. Huomauttaisin, että olen myös koputellut peltejä, kokeillut eri reseptejä, kuivattanut massaa pellillä puolesta tunnista tuntiin ja punninnut ainesosat grammalleen. Tässä vaiheessa päätin laskea hieman uunin lämpötilaa ja kokeilla hacaron-muunnelmaani. Johan koheni! Tavallaan. Kuorista tuli sileitä eivätkä jalat enää levinneet pitkin peltiä, mutta nyt ne olivat osittain onttoja. Kaiken huipuksi uunini näköjään paistaa epätasaisesti, sillä kaikki pellin reunoilla olevat lähtivät irti nätisti, mutta keskellä olevat olivat vielä vähän raakoja eikä niitä saanut irti leivinpaperista. Ne, jotka sain irti, olivat ihan siedettäviä ja kehtasin jo täyttää ja kuvata ne. Vähän lättäniä vain. Koostumus oli hyvä!

Viides kerta toden sanoo? Nyt mua nauratti jo ihan tosissaan, sillä pursotin pellille kauniita, pyöreitä nappeja, jotka eivät levinneet mihinkään kuivattamisen aikana. Ne olivat uunista ulos tullessaan soikeita, vinoja JA edelleen vähän onttoja yläreunasta. Voin vielä ymmärtää vinouden ja onttouden, koska massa saattoi tällä kertaa olla aavistuksen liian löysää ja jos lämpötilassa on vielä säätämistä, ne saattavat kohota miten sattuu. Mutta että SOIKEITA? En kestä. :D Nyt mulla on ihan pakkomielle saada näistä vielä joskus onnistuneita, joten yritän taatusti vielä. Pahoin vain pelkään, että uunini on näihin liian epätarkka ja epäluotettava. Viides satsi lähti onneksi irti paperista, joten täytin ne vaikka olivat rumia ja vein töihin työkavereideni iloksi. Vaikken ikinä saisi hacaroneistani tämän kauniimpia, pieni onttous ei silti makua haittaa. Joten tässä se itse pääasia eli resepti. Alkuperäisen löysin nimellä Macarons! Helppo ohje.

Yritys numero neljä. Menettelee. Ei jättijalkoja! Jee!
Hacaronit (noin 15 valmista leivosta koosta riippuen)

50g hasselpähkinäjauhetta
55g kananmunan valkuaista
100g tomusokeria 
2 rkl sokeria 
(tomu- tai pastaväriä)

Siivilöi hasselpähkinäjauhe muutaman kerran. Punnitse se vasta siivilöimisen jälkeen tarkasti, sillä käyttämäni jauhe (Meiran) tehdään kuorellisista pähkinöistä ja hävikki on isompi kuin mantelijauheesssa. Siivilöi ja punnitse tomusokeri ja sekoita se hasselpähkinäjauhoon. Seoksen voi siivilöidä vielä kerran. Erottele valkuaiset keltuaisista ja punnitse. En vanhentanut valkuaisia, sillä monet ovat onnistuneet ilman sitäkin. Jotkut ovat jopa epäonnistuneet vanhentamalla valkuaiset, kun saavat vanhentamatta aikaan kauniita leivoksia. Valkuaisten tulee olla huoneenlämpöisiä! Laita tässä vaiheessa valmiiksi pursotinpussi, jossa on noin 1cm aukolla varustettu pyöreäpäinen tylla. Sulje pussi vähän tyllan yläpuolelta esimerkiksi paistopussin sulkijalla, ettei massa valu ulos pussista kun täytät sitä. Laita myös leiivnpaperi pellille. Leikkaa paperista saman kokoinen kuin pellistä, sillä liian suuren paperin taitokset vääntävät hacaronit mutkalle. 

Vaahdota valkuaisia, kunnes ne alkavat vaahtoutua. Sekoita sokeri joukkoon lusikallinen kerrallaan. Vatkaa kiiltäväksi marengiksi. Lisää mahdollinen väri nyt. Älä vatkaa massasta liian paksua! Siitä ei pidä tulla marenkia, joka ei liiku kulhossa vaikka kääntäisit kupin ympäri. Marengin tulisi olla sopivaa, kun nostat vatkaimia ja massa jää vatkaimiin pieniksi huipuiksi. Kippaa tomusokeri-hasselpähkinämix kulhoon ja sekoita nuolijalla. Sitten tarkkana: liian vähän sekoittamalla massa jää liian kovaksi ja lopputulos on kuukivi. Liikaa sekoitettu massa valuu pitkin peltiä ja saat pellin kokoisen hacaron-neliön. Kun marengin koostumus on sopiva, massaa ei tarvitse paljoa pyöritellä. Massa on sopivaa, kun vedät siihen viillon nuolijalla ja se  umpeutuu noin 10 sekunnissa. Voit myös kokeilla tiputtaa massaa pellille. Se on sopivaa, kun se laskeutuu tasaiseksi eikä siihen jää huippuja. Sekoita vielä pari kertaa, jos massa vaikuttaa liian kovalta ja kokeile uudelleen. 

Pursosta massasta kolikon kokoisia ympyröitä. Tai millaisia haluatkaan, omieni läpimitta oli noin 3cm. Oikein sekoitettu massa tasoittuu hetken päästä pursottamisesta, eikä siihen jää teräviä huippuja näkyviin. Kun olet pursottanut pellin täyteen, tiputa pelti pari kertaa noin 10cm korkeudelta pöydälle, jotta isoimmat ilmakuplat hajoavat. Anna leivosten levätä pellillä 30-60min. Ne ovat valmiita uuniin, kun pinta on kosketuskuiva. Tämä vaihe on kuulemma tärkeä jalan muodostumisen kannalta. Paista 150-asteisessa uunissa 10-18 minuuttia. Joudut valitettavasti kokeilemaan paistoajan sekä paistotason oman uunisi mukaan. Lämpötila voi olla 130-150 astetta ja voit paistaa ne joko keskitasolla tai alatasolla, jos ne saavat liikaa väriä. Omassa uunissani keskitaso ei tule kysymykseenkään, pinta tummuu hetkessä. 

Vinkit

Nämä voi täyttää millä tahansa, mikä sopii myös macaroneihin. Muutenkin kyseessä on ihan sama leivos, joten samat kikat pätevät näihin. Täytin leivokset suklaa-hasselpähkinälevitteellä ja lopputulos oli tosi herkku! Nämä ovat niin makeita, että olin tyytyväinen yhdestä leivoksesta.

Parhaimmillaan nämä ovat, kun ovat saaneet levätä jääkaapissa seuraavaan päivään. Kuoret säilyvät huoneenlämmössä pari päivää. Sekä kuoria että valmiita leivoksia voi pakastaa.

Entä mitä tehdä ylijääneille keltuaisille? Niistä voi tehdä lemon curdia tai erilaisia mousseja. Laitan reseptejä sitä mukaa kun saan kehiteltyä, sillä haluan käyttää kaikki ainesosat hyödyksi. Ylijääneet keltuaiset voi pakastaa odottamaan myöhempää käyttöä. Ne säilyvät hyvänä muutaman kuukauden. Minä syötin yhden kissalleni, joka ilahtui.

Esittely

Moi ja tervetuloa! Olen Mad Dressmaker, ompelija Lahdesta. Pääpaino bloggaamisessa on ompelublogillani, mutta päätin pistää ihan oman leivontablogin pystyyn. Taustoistani kerron sen verran, että suoraan peruskoulusta hakeuduin opiskelemaan leipuri-kondiittoriksi. Viihdyin siellä vuoden ja alun toista, mutta päädyin sitten vaihtamaan alaa. En kokenut että haluan leipomisesta sittenkään ammattia, ja ollakseni rehellinen taitoni eivät siihen riittäisikään. Haaveilin nimenomaan konditoriapuolesta, mutta siihen olen liian kömpelö etenkin koristelupuolella. Enkä siis halua vähätellä itseäni, se vaan on totta. Kilpailu on nykyään kovaa, kun joka toisella on leivontablogi ja ihan kotileipuritkin esittelevät blogeissaan toinen toistaan upeampia luomuksia. Ompelusta sainkin sitten itselleni ammatin, ja leivonta sai jäädä harrastukseksi. Alanvaihto oli elämäni viisain päätös, sillä nyt suhde leivontaan on oikea. Teen sitä siksi, että haluan pitää hauskaa. En tee sitä siksi, että tahdon olla paras tai edes erityisen hyvä. Pääasia on, että tekeleeni maistuvat hyvältä!

Alkusysäys tälle blogille tuli laihdutusprojektista. Olen ihan järkyttävä sokerinarkkari, ja tupakoinnin lopetettuani paino nousi reippaasti. Yhtäkkiä mulla olikin paljon enemmän rahaa, ja pystyin syömään ihan mitä halusin. Olen kyllä pistänyt onnistuneesti pääpainon siihen, että teen terveellisempää ruokaa ja syön enemmän rehuja. Tupakoidessani oli ihan turha haaveilla tuoreista vihanneksista päivittäin tai tehdä ruokia, joihin menee paljon ainesosia. Mutta kyllä se sokerikin vie... En ole koskaan elämässäni ollut normaalipainoinen, joten siihen en edes pyri. Haluaisin vain samoihin mittoihin kuin muutama vuosi takaperin. Uskoisin pääseväni siihen pelkästään herkkujen määrän rajoittamisella, sillä se on isoin ongelma. Syön niitä oikeasti niin paljon. 

Tässä vaiheessa muuten sanon, että tämä ei ole perinteinen laihdutusblogi! Rasvattomat ja stevialla leivotut "herkut" saavat sydämeni särkymään. Tietysti käytän kevyitä ainesosia silloin, kun ne reseptiin kuuluvat, mutta en pyri tekemään kaikesta mahdollisimman kaloritonta. Avainsana onkin kohtuus. Tahdon tehdä ihan tavallisia leivonnaisia, mutta jutun juju on pienemmät annoskoot. Todella monet reseptit mitoitetaan isoiksi. Tästä syystä en itse asiassa leivokaan kotona kovin paljon, koska jos teen 24 kuppikakkua, joudun myös syömään ne yksin. Sama homma kakkujen kanssa. Tykkäisin harjoitella erilaisia kuorrutus-ja koristelutekniikoita, mutta mihin ihmeeseen työnnän 12 hengen täytekakun? Monet kaveritkin vahtivat painoaan ja osa ei edes pidä makeasta, joten en voi tunkea herkkuja rajattomasti kodin ulkopuolellekaan. Suurimman osan, ellen ihan kaikkia, resepteistä mitoitan siis yksinelävän ihmisen tarpeita ajatellen. 

Ja itselleni asetan muutaman säännön. 1) En osta kotiin muuta makeaa kuin sen, minkä leivon 2) Lupa leipoa on kerran viikossa 3) Määrien tulee olla pieniä, enkä niistäkään saa syödä kaikkea kerralla. Vuodatan tämän kaiken julkisesti että myös pitäytyisin päätöksessäni, sillä monet ihanista ompelemistani vaatteista kiristävät vyötäröä vähän liikaa. :D Näin yhdistän sekä huvin että hyödyn, sillä pidän leipomisesta äärettömästi ja sitä olisikin kivaa tehdä enemmän. Lupa herkutella silloin tällöin toimi aikaisemminkin kun painoni nousi turhan paljon, joten uskon vakaasti että siitä on apua tälläkin kerralla. Kiellot eivät ainakaan itselläni johda mihinkään. Sitäpaitsi elämä ilman makeaa on kamalaa! Kaikki kunnia vaan niille, jotka voivat elää täysin tyytyväisenä ilman sokeria. Minä en, enkä itse asiassa edes halua. Parhaita asioita maailmassa on itse tehty herkku, jonka voi nauttia kiireettömästi ja hyvällä omallatunnolla. 

Blogini päivitystahti tulee varmasti pysymään aika hitaana, sillä pääpaino on ompelulla enkä sitäkään tee ihan koko aikaa. Mulla on vielä muitakin harrastuksia (anime, pelit, musiikki, kirjallisuus) ja aikaa rajallisesti. Mutta päivitän tätä blogia vähintään kerran kuukaudessa. Toivottavasti viihdyt seurassani. Leivotaan maailmasta vähän makeampi paikka!